Silmät ja näkökyky

Silmä on valoa aistiva näköelin. Valon pääsyä silmään kontrolloi silmän himmentimenä toimiva iiris eli värikalvo, jonka aukko on pupilli eli mustuainen. Silmää on monesti verrattu kameraan, sillä valoa taittavia osia silmässä ovat sarveiskalvo, lasiainen ja mykiö eli linssi. Silmien väri (värikalvon väri) on geeneistä riippuvaista. Tavallisimmat silmän värit ovat sininen, vihreä ja ruskea, joka on maailmanlaajuisesti yleisin silmien väri. Ihmisen silmä on kolmesta kalvosta koostuva ”pallo” eli silmämuna, jonka näköhermo ja silmälihakset kiinnittävät silmäkuoppaan. Sauvat ja tapit ovat silmän valoa aistivia soluja ja ne muodostavat niistä lähtevien hermosolujen kanssa verkkokalvon, joka on levymäinen. Verkkokalvo sijaitsee silmän takaosassa ja hermosolut yhdistävät sen näköhermoksi. Normaalisti ihmisellä on kolmenlaisia tappisoluja ja ne aktivoituvat kaikkein herkimmin punaisesta, vihreästä ja sinisestä valosta. Sen sijaan sauvasoluja on ainoastaan yhdenlaisia eivätkä ne pysty yksinään erottelemaan värejä, mutta hämärässä ne toimivat paremmin.

Näköaistimus syntyy aivoissa, kun aivoihin saapuu tietoa hermoimpulsseina näköradan kautta aistinsoluja pitkin. Kuvan tulkinta alkaa verkkokalvolla ja se jatkuu isoaivojen primaarisellä näköalueella takaraivolohkossa. Verkkokalvolla kuva on ylösalaisin ja on arveltu, että aivoissa kuva käännetään oikein päin, mutta uusimpien tutkimuksien mukaan vaikuttaa siltä, että kuvaa ei käännetäkään oikeinpäin.

Kaikkein uloin silmän kalvoista on kovakalvo (sclera). Hieman kupera silmän etuosassa oleva kellonlasin muotoinen sarveiskalvo (cornea) on läpinäkyvä. Kovakalvon alapuolella sijaitsee suonikalvo (chorioidea), jossa silmävaltimot ja -laskimot muodostavat tiuhan suoniverkoston. Pupilli eli mustuainen on pyöreä reikä, jonka ympärillä on värillinen reunus, värikalvo eli iiris. Iiriksen säteittäiset lihakset ja iiriksen reunalla oleva rengaslihas voivat laajentaa ja supistaa värikalvoa. Sädekehä on suonikalvossa heti värikalvon takana oleva rengasmainen paksunnos ja tähän sädekehään kiinnittyy ohuilla ripustinsäikeillä lasinkirkas kaksoiskupera linssi eli mykiö. Linssi taittaa ulkoapäin tulevat valonsäteet ja muodostaa ylösalaisin olevan pienoiskuvan verkkokalvolle. Verkkokalvo eli retina on sisin silmämunan kalvoista ja se on suonikalvon sisäpinnalle levinnyt näköhermon pää. Verkkokalvo peittää ainoastaan silmämunan taempaa puoliskoa ja siinä sijaitsevat silmän valoherkät solut, sauva- ja tappisolut.

Ihopoimuista koostuva ylempi ja alempi silmäluomi suojelee silmämunaa ja silmäluomien vapaassa reunassa on silmäripset. Kyynelneste pitää silmämunan pintaa kosteana ja kyynelneste muodostuu silmäkuopan ulkoseinän kyynelrauhasessa. Silmien hyvinvointia voi vaalia ja parantaa käyttämälle silmille tarkoitettuja luontaistuotteita. Silmissä on hyvin paljon luteiinia ja luteiinia sisältävät luontaistuotteet suojelevat silmän tärkeitä osia. Luteniini imee lisäksi sinistä valoa ja vähentää vapaiden radikaalien syntymistä suojellen silmänpohjan soluja. Muutkin luontaistuotteissa olevat ravintoaineet vaalivat silmien hyvinvointia.

{lang: 'fi'}