Diabetes ja diabeteksen hoito

Miten voidaan hoitaa diabetes ja sen lisäsairauksia ilman synteettisiä lääkkeitä?

Kakkostyypin diabetes on 500 000 suomalaisella  ja puolet heistä sairastaa sitä
ilman että he olisivat asiasta tietoisia. Diabetestapauksien määrä kasvaa 5-7 % vuosivauhdilla. Jos nykyinen meno jatkuu, joka kolmas suomalainen on potee diabetesta neljänkymmenen vuoden kuluttua. Diabeteksesta seuraa useita vakavia lisäsairauksia vähitellen: valtimomuutoksia, sydänkohtauksia, aivohalvauksia, muistin heikentymistä, hermo-, munuais- ja silmävaurioita,  masennusta, Alzheimerin tautia ja jopa säärihaavoja. Asianmukainen verensokerin hallinta pienentää niiden vaaraa, muttei pysty kokonaan ehkäisemään niitä. Kustannukset diabeteksesta ja sen seurannaissairauksista nousevat miljardeihin euroihin vuositasolla.

Kun verensokeri kohoaa (viitealue on 4-6 mmol/l), se alkaa vaurioittaa valtimoita peräti jo
muutaman päivän aikana. Joka neljännellä diabeetikolla havaitaan mikroverenkierron muutoksia jo silloin, kun diagnoosi määritetään. Käypää hoitoa saavista diabeetikoista jopa  kahdeksankymmentä prosenttia sairastuu ja menehtyy erilaisiin sydän- ja verisuonitauteihin. Naispuolisen diabeetikon vaara sairastua sydäntautiin on peräti 24 kertaa suurempi. Sydäninfarktin vaaran osalta diabetes-diagnoosi vastaa ennestään kärsittyä sydänkohtausta.

Lisäksi diabeteksen hoitoon käytetyistä lääkkeistä aiheutuu paljon erilaisia sivuvaikutuksia, joita paljastuu jatkuvasti uusia. Insuliini saa aikaan painonnousua, metformiini saattaa johtaa B12-vitamiinin puutteeseen ja rosiglitatsoni voi aiheuttaa sydänkohtauksia. Käypä hoito-työryhmien jäseninä toimivat lääkärit ovat useimmissa tapauksissa läheisissä suhteissa lääketeollisuuden kanssa, minkä seurauksena hoitosuosituksit ovat kovin lääkekeskeisiä.

Niinpä diabeteksen ja sen lisäsairauksien hoitoon tarvitaan lisänä myös muuta kuin käypää hoitoa: säännöllistä liikuntaa, hiilihydraattitietoista ruokavaliota ja sopivia ravintolisiä. Ravintolisät eivät aiheuta sivuvaikutuksia niin kuin lääkkeistä aiheutuu, vaan lisäravinteet auttavat suojelemaan diabeetikkoa lisäsairauksilta ja niiden kehittymiseltä. Ravintolisät auttavat hallitsemaan viittä keskeistä  asiaaa:

– verensokeria
– rasvahäiriöitä
– hapetusstressiä
– karbonyylistressiä
– sokeristumista (glykaatiota)
– tulehdusta (inflammaatiota).

Diabeetikolle sopivia hyödyllisiä ravintolisiä

Diabeetikoille hyödyllisiä ravintolisiä on runsaasti:alfalipoiinihappo, B-, C-, D– ja E-vitamiinit, kalaöljy, magnesium, kromi ja sinkki, maitohappobakteerit ja ubikinoni (koentsyymi Q10). Näillä ravintoaineilla on toinen toistaan vahvistava synerginen vaikutus, joka ehkäisee ja hidastaa diabeteksen lisäsairauksia.

Berberiiniä on käytetty Kiinassa ja Intiassa vähintään 1400 vuotta onnistuneesti diabeteksen hoidossa. Nykyään myös länsimaissa tehdyt tutkimukset ovat näyttäneet toteen berberiinin hyvän ja suotuisan vaikutuksen. Suomessa berberiiniä on ollut käytetty kesästä 2009 lähtien ja käyttäjät ovat antaneet positiivista palautetta: veren sokeri- ja kolesteroliarvot ovat palanneet viitealueen sisälle ja synteettisten lääkkeiden tarve on pienentynyt.

D-vitamiinia on hyvä ottaa niin paljon, että sen pitoisuus seerumissa nousee 120-160 nanomooliin litrassa (nmol/l). Ilman D-vitamiinilisää suomalaisten lukemat ovat keskimäärin vain 35, mikä on selvästi alle viitearvojen (75-250 nmol/l). D-vitamiini tasapainottaa sokerin aineenvaihduntaa ja parantaa monin eri tavoin immuunijärjestelmän toimintaa. D-vitamiinin riittävä saanti ehkäisee ja jarruttaa mm. diabeettisia silmämuutoksia, kertoo uusi amerikkalaistutkimus. Käytännössä diabeetikko tarvitsee D-vitamiinia 50-100 mikrogrammaa vuorokaudessa.

Kalaöljyistä parhaimpia ovat uudet etyyliesteröidyt valmisteet, E-EPA tai E-EPA:n ja E-DHA:n yhdistelmänä. Vahvimmissa näitä omega-3-rasvahappoja on 90 %, kun peruskalaöljyt sisältävät ainoastaan 30 prosenttia omega-3-rasvahappoa.

Luontaistuotteita verensokerin hallintaan
{lang: 'fi'}