Rasvojen laatu

Rasvojen laatu on tärkeä asia

Elimistön oikealle toiminnalle ravinnon rasva on välttämätöntä. Kaikkien solujen solukalvot ovat suurimmaksi osaksi rasvaa. Rasvan laatu vaikuttaa solukalvon toimintaan. Huonolaatuinen rasva jäykistää solukalvoja, mutta laadultaan hyvä rasva turvaa solukalvon toimivuuden. Solukalvoilla on suuri merkitys, sillä solukalvon toimintahäiriö voi ilmetä muun muassa hermosolun toiminnassa aiheuttaen esim. masennusta tai yliaktiivisuutta sekä vaikuttaen sokeriaineenvaihduntaan. Rasvoilla ja niiden laadulla on tärkeä merkitys kakkostyypin diabeteksen puhkeamisen kannalta (sisäelinten ympärille kertyvä rasva on vaarallista ja voi aiheuttaa syöpää sekä kakkostyypin diabetesta).

Ihminen ei tarvitse itse asiassa lainkaan kovia eläinrasvoja. Pehmeät kasvisrasvat riittävät ihmisen elintoiminnoille. Kovia eläinrasvoja voi käyttää vähäisiä määriä kuitenkin. Rasvoista syntyy paikallishormonejakin, jotka vaikuttavat muun muassa vastustuskykyyn, verenpaineeseen ja hormonitoiminnan säätelemiseen. Näin ollen voidaan todeta, että ruoan rasvan laatu vaikuttaa koko elimistön toimintaan.

Tietyt rasvahapot ovat ihmiselle välttämättömiä ja näitä ovat alfalinoleenihappo (omega-3-rasvahappo) sekä linolihappo (omega-6-rasvahappo). Terve elimistö tuottaa kyseisistä  rasvahapoista monia muita rasvahappoja, joita ovat mm. gammalinoleenihappo (GLA), arakidonihappo (AA), eikosapentaeenihappo (EPA) sekä dokosaheksaeenihappo (DHA). On useita tekijöitä, jotka heikentävät rasvahappojen muodostumista. Näitä ovat vanheneminen, huonot rasvat, magnesiumin, sinkin ja B-vitamiinien puute sekä eräät sairaudet kuten atopia ja jotkin lääkkeet. Tämän takia olisi hyvä, että ruoasta saataisiin
monipuolisesti erityyppisiä rasvahappoja, jotta rasvan tarve täyttyisi.

Monipuolinen ruokavalio on tärkeää rasvojen saannin kannalta

On monia hyviä rasvojen lähteitä, kuten pähkinät, siemenet, avokado, kala ja useat kylmäpuristetut kasviöljyt. Ikävä kyllä iso osa kasviöljyistä on teollisesti prosessoituja ja moni elintarvike, kuten keksit, ranskanperunat, monet valmisruoat ja kasvisrasvajäätelöt sisältävät tällaisia osittain kovetettuja tai kovetettuja rasvoja. Liian runsas prosessoitujen kasvisöljyjen saaminen elintarvikkeista on johtanut monilla ihmisillä epätasapainoon omega-6- ja omega-3-rasvahappojen keskinäisessä suhteessa. Tällainen epäsuhtaisuus aikaansaa vääränlaisten paikallishormonien syntymistä ja nämä ”huonot” paikallishormonit lisäävät elimistössä tulehdusta. Sen tähden on suositeltavaa jättää pois teolliset margariinit, einekset, leivonnaiset ja muut sellaiset jalostamalla pilatut rasvat tai vähintäänkin pienentää niiden käyttämistä. Päivittäisessä ruoanlaitossa on parempi käyttää kylmäpuristettuja öljyjä kuten kylmäpuristettua oliiviöljyä tai avokadoöljyä. Kylmäpuristettu rypsiöljykin soveltuu monille ihmisille.

Kalassa on paljon elimistölle valmiina olevia omega-3-rasvahappoja, EPAa ja DHAta. Kyseiset rasvahapot soveltuvat suoraan solukalvon rakennusaineiksi sekä lähtöaineiksi paikallishormoneille. Kaloista saa myös hyvälaatuista proteiinia sekä D-vitamiinia, jota moni saa ravinnosta muutoin liian vähän, koska D-vitamiinia saa auringonvalosta vain kesällä riittävästi. Haittapuolena kaloissa ovat ympäristömyrkyt kuitenkin. Niiden takia kannattaa käyttää vaihtelevasti sekä järvi- että merikaloja. Vaikka ihminen syö kalaa, kannattaa silti varmistaa ravintolisän avulla riittävä D-vitamiinin saanti. Elimistön kyky käyttää D-vitamiinia on erittäin yksilöllinen ja sen takia on suositeltavaa määrittää D-vitamiiniarvo laboratoriossa (määrityksen hinta vaihtelee eri laboratorioissa). D-vitamiinia pitäisi olla ainakin 80 nmol/l veressä. Tutkimuksen avulla voidaan määrittää oikea annos D-vitamiinia päivittäin.

Kalaöljyn tarve kannattaa varsinkin kalattomina päivinä turvata nauttimalla hyvälaatuista kalaöljylisää tai kalanmaksaöljyä. On suositeltavaa käyttää hyvälaatuista ja tarkoin tutkittua valmistetta, joka sisältää sekä EPAa että DHAta. DHA on tarpeellinen muun muassa sikiön aivojen ja hermoston kehittymiselle. Rasvahappotutkijoiden mukaan on syytä käyttää DHA-pitoista kalaöljylisää raskauden aikana.

Omega-3-rasvahappojen puutosta voi arvioida esiintyvän, jos esim. iho on kuivan hilseilevä, kynnet liuskoittuvat, raajoja pistelee tai esiintyy tunnottomuutta tai ilmenee huonoa vastustuskykyä. Viime aikoina on saatu selville, että jotkut suuria kalaöljyannoksia käyttäneistä ovat saaneet iholleen verenpurkaumia tai mustelmia (hematoomia). Kuten muissakin asioissa, myös kalaöljyn käyttämisessä kannattaa noudattaa annossuosituksia.

Mutta koska jokainen ihminen on yksilö, ei ole mahdollista ilmoittaa kaikille soveltuvaa kalaöljymäärää. Suurin osa ihmisistä kuitenkin hyötyy kalaöljyn käytöstä.

{lang: 'fi'}