Muistisairaudet

Lisäravinteiden avulla voi estää muistisairauksia

Väestön vanhetessa muistisairaudet yleistyvät Suomessa. Nykyään noin 130 000 ihmistä sairastaa dementiaa ja heistä 70 000 – 100 000 sairastaa Alzheimerin tautia. Noin 10 % potilaista on vielä työiässä. Käytännössä sairastuneiden määrä voi olla vieläkin isompi, sillä vain joka toinen tapaus on löydetty. Lievemmistä tapauksista vain 10 % on tilastoitu. Uusien sairaustapauksien määrä puolittuisi, jos dementioiden puhkeamista pystyttäisiin
viivyttämään edes viisi vuotta. Lääkäriseura Duodecim painottaa, että muistin heikkenemisessä on aina kysymys aivosairaudesta eikä tavanomaiseen ikääntymiseen kuuluvasta ilmiöstä. Lääkkeistä ei ole juurikaan apua, koska vain joka viides potilas saa lääkityksestä helpotusta. Niinpä etsitään uusia hoitotapoja, koska lääkehoito on tehotonta. Muistisairauksien hoitaminen käy todella kalliiksi.

On monta vaaratekijää, jotka kasvattavat vaaraa tylsistyä (dementoitua): perintötekijät, Parkinsonin tauti, diabetes, ylipaino, sydän- ja verisuonisairaudet (päärynävartalo varsinkin) ja veren noussut homokysteiinipitoisuus. Uusien tutkimuksien perusteella juuri veren homokysteiini kasvattaa vaaraa sairastua Alzheimerin tautiin. Mutta toisaalta B12-vitamiinin aktiivimuoto holoTC pienentää sairastumisriskiä. Mitä korkeampi on veren
homokysteiinipitoisuus sitä isompi määrä esiintyy muistihäiriöitä ja jopa aivohalvauksia tutkimuksen mukaan. Alzheimerin tautiin sairastumisen vaara kasvoi tutkimuksessa 16 prosenttia homokysteiinin määrän kasvaessa veressä jokaista mikromoolia kohti. B12-vitamiinin määrän kasvaminen veressä pienensi Alzheimerin tautiin sairastumisen vaaraa 2 prosenttia jokaista pikomoolia kohden.

Dementiaan sairastumisen riski vähentyy, jos saa riittävästi foolihappoa, B6- ja B12-vitamiineja, jotka kaikki estävät homokysteiinin kertymistä aivoihin ja vereen. Edellä mainittujen vitamiinien lisäksi D-vitamiinilla on keskeinen asema aivojen toiminnan kannalta. Voi olla, että D-vitamiinin tarve muistisairauksien ja masennuksen estämiseksi on selvästi nykyisiä saantisuosituksia isompi, mutta tämä on kuitenkin epävarmaa, eikä nykyisin voimassaolevia saantisuosituksia pidä mennä ylittämään (D-vitamiini ei ole mikään ihmelääke).

Professori David Smith Oxfordin yliopistosta on tehnyt kaksoissokkotutkimuksen sadallekuudellekymmenellekahdeksalle yli 70-vuotiaalle henkilölle,
joilla sekä muisti että kielellinen ilmaisukyky olivat huonontuneet. Tutkittavista henkilöistä puolet sai joka päivä tabletteja, joissa oli selvästi isompia määriä kuin mitä ravinnosta voi saada foolihappoa sekä B6- ja B12-vitamiineja. Puolet sai pelkkiä plasebotabletteja. Kun sitten kahden vuoden päästä tutkittiin uudelleen kokeessa mukana olleiden ihmisten kognitiiviset toiminnot ja lisäksi heidän aivonsa kuvattiin niin havaittiin, että
vitamiinit olivat parantaneet heidän muistiaan selvästi. Kaiken lisäksi joillakin tutkittavilla aivojen surkastuminen oli vähentynyt puoleen, toisin kuin niillä tutkittavilla, jotka olivat saaneet vain plasebotabletteja.

Lisäksi on tietoa siitä, että E-EPA-kalaöljy, berberiini ja karnosiini suojelevat aivoja, eikä siinä kyllin vaan ne myös auttavat estämään ja hoitamaan mm. masennusta. Nämä kyseiset lisäravinteet estävät ja sammuttavat elimistössä olevaa hapetusstressiä ja tulehdusta (inflammaatiota).

Muistia parhaiten suojelevien ja parantavien lisäravinteiden joukkoon kuuluu fosfoseriini, jolla on jo vuosikymmenien käyttöhistoria takanaan. On tehty neurologisia tutkimuksia, joiden mukaan fosfoseriini pystyy siirtämään yli 60-vuotiaiden ”ikäkelloa” peräti 12 vuotta takaisinpäin. Lisäksi on kaksi tutkimusta, joiden mukaan fosfoseriini vahvistaa vanhenevien ihmisten huonontunutta lähimuistia peräti jo muutaman kuukauden käyttämisen jälkeen. Jos fosfoseriinin kanssa nauttii D-vitamiinia fosfoseriinin teho voimistuu sekä vastustuskyky parantuu ikääntymismuutoksia ja useita sairauksia vastaan.

{lang: 'fi'}