D-vitamiinivaje, D-vitamiinin puutos ja D-vitamiini


D-vitamiinin puutos on vakava asia terveyden kannalta

D-vitamiinia saadaan ihosta auringonvalon vaikutuksesta ja koska varsinkin Pohjois-Euroopassa syksyisin ja talvisin on liian vähän auringonpaistetta, ei ihminen saa riittävästi D-vitamiinia. Niinpä D-vitamiinia on saatava joko ravinnosta tai ravintolisistä. Mutta eurooppalainen D-vitamiinitutkimusta tehnyt työryhmä toteaa tutkimustuloksenaan, että myös aurinkoisissa Etelä-Euroopan valtioissa tarvitaan lisää D-vitamiinia ravintolisien muodossa, sillä etelä-eurooppamaisetkaan  eivät saa Auringosta tarpeeksi D-vitamiinia.

Skandinaviassa D-vitamiinin tarve on todettu olevan 100 mikrogrammaa vuorokaudessa. Suositeltava määrä D-vitamiinia seerumissa pitäisi olla yli 75 nmol/l. Mutta Suomen terveysviranomaiset ovat varauksellisia lisäravinteita kohtaan ja lisäksi he katsovat, että 50 nmol/l D-vitamiinipitoisuus seerumissa olisi tarpeeksi suuri. Viranomaiset pelkäävät tätä suurempien D-vitamiinipitoisuuksien olevan terveydelle haitallisia. Joidenkin lääkärien mukaan liian alhainen D-vitamiinin saantisuositus – sekä torjuva kanta lisäravinteisiin – maksavat yhteiskunnalle miljardeja euroja vuosittain.

Ja mistä tällaiset suuret vuosikustannukset sitten aiheutuvat? D-vitamiiniasiantuntijatyöryhmän puheenjohtaja, espanjalainen F. R. Pérez-López uskoo, että D-vitamiinipuutos saa aikaan etenkin vaihdevuodet ohittaneilla naisilla useiden sairauksien kulun pahentumista. Nämä vaihdevuodet ohittaneet naiset altistuvat luukadolle, luunmurtumille sekä kaatumisille kun lihaskoordinaatio häiriintyy. Tämä D-vitamiiniasiantuntijatyöryhmä arvioi, että  50-70% eurooppalaisista kärsii D-vitamiinin vajetta, myös aurinkoisissa valtioissa. Terveydenhuollon henkilöstön tulisi pian tiedostaa tämä asiantila ja herätä toimenpiteisiin. D-vitamiiniasiantuntijatyöryhmän suosituksen mukaan D-vitamiinivalmisteita tulisi etenkin terveiden vaihdevuosi-iän ohittaneiden naisten käyttää. Suosituksen tavoitteena on osteoporoosin (luukadon) ehkäiseminen, parempi lihaskunto sekä tasapaino.

D-vitamiiniasiantuntijatyöryhmä suosittelee, että Aurinkoa otettaisiin 15 minuuttia päivässä, sillä Aurinko on paras D-vitamiinin lähde. Jos ollaan sisällä tai jos ollaan ulkona vaatetettuna ei D-vitamiinia muodostu ihossa vaikka olisi aurinkoinen sää. Mutta on varottava liiallista auringonottamista, koska se kasvattaa vaaraa saada ihosyöpä ja lisäksi se vanhentaa ihoa. Tutkijoiden keskuudessa ei ole toistaiseksi konsensusta siitä, miten paljon veren seerumin D-vitamiinipitoisuuden pitäisi olla yli 75 nmol/l. Amerikkalainen endokrinologiyhdistys suosittaa D-vitamiinipitoisuudeksi 75-150 nmol/l. On havaittu, että iso osa naisista jää alle D-vitamiinipitoisuuden viitearvon, joten heidän tulisi ottaa ravintolisistä D-vitamiinia. Niille, jotka elävät aurinkoisissa maissa suositellaan alle 70-vuotiaille ihmisille 15 mikrogrammaa vuorokaudessa. Yli 70-vuotiaille suositus on 20 mikrogrammaa. Mutta pohjoisissa maissa eläville nämä pitoisuudet eivät ole riittävän suuria, arvioidaan työryhmän lausunnossa, vaan heidän tulisi ottaa sata mikrogrammaa vuorokaudessa D-vitamiinia.

D-vitamiinien saantisuosituksista puutostilan välttämiseksi

Myös eräät suomalaiset tutkijat kuten ravitsemus- ja antioksidanttihoidoista tunnetuksi tullut Erkki Anttila pitävät nykyisiä D-vitamiinin virallisia saantisuostituksia liian pieninä. Virallinen suositus on 7,5 mikrogrammaa, kun taas Anttilan mukaan määrä pitäisi olla seitsenkertainen! Jos D-vitamiinin saantisuositus seitsenkertaistettaisiin voitaisiin torjua useita vakavia sairauksia, kun nykyinen 7,5 mikrogrammaa torjuu ainoastaan riisitautia. E. Anttilan mukaan tähänastiset muutokset ylöspäin D-vitamiinin saantisuosituksissa eivät riitä ja tämä pätee Anttilan mielestä myös elintarvikkeiden vitaminointiin. Anttila valittelee sitä, että D-vitamiinia käytetään vieläkin niin varovaisesti, mikä johtuu terveysviranomaisten penseydestä ja jopa pelottelusta vitamiinilisiä kohtaan. Anttila sanoo, että tarkasti ottaen D-vitamiini on ominaisuuksiensa takia oikeastaan D-hormoni. D-vitamiini estää luukatoa eli osteoporoosia vaikuttaen myös kalsiumin imeytymiseen. D-vitamiini saattaa pienentää osteoporoottista murtumariskiä jopa tasapainoakin parantamalla: kaatumisia ei tule niin runsaasti jos elimistössä on tarpeeksi D-vitamiinia. Lisäksi D-vitamiini auttaa pitämään yllä vastustuskykyä sekä torjuu useita vaikeita autoimmuunisairauksia kuten reumatauteja, tyypin 1 diabetesta ja MS-tautia. Eikä siinäkään kyllin, vaan D-vitamiini ehkäisee useita syöpäsairauksiakin. Varsinkin rinta- ja paksusuolisyövän torjumisessa D-vitamiini on tärkeässä asemassa.

Eräissä tilanteissa D-vitamiinin tarpeeksi suuri saanti on hyvin tärkeää, kuten imettävät äidit, jotka tarvitsevat D-vitamiinia päivässä ainakin 3000 kansainvälistä yksikköä. Jos äidillä on alhainen taso D-vitamiinia, lapsen geenit ohjelmoituvat virheellisesti, minkä seurauksena aikuisella iällä jälkeläinen saattaa saada tavallista helpommin eräitä sairauksia. On havaittu, että alhainen D-vitamiinitaso voi haitata sikiön aivojen kehittymistä. Elinkaaren toisessakin päässä tarvitaan riittävästi D-vitamiinia: vanhuksilla D-vitamiinin aktiivimuodon eli prohormonin kehittyminen vähenee ikääntyessä. Myös sairauksia potiessa on hyvä ottaa enemmän D-vitamiinia.

D-vitamiini ja toksisuus (myrkyllisyys)

D-vitamiini on turvallinen, vaikka se onkin rasvaliukoinen vitamiini. Entinen toksisuuden yläraja on nykyään alaraja. Myrkyllisenä pitoisuutena D-vitamiinia pidetään 250 mikrogramman vuorokausiannosta. Tämäkin määrä on myrkyllinen vain jatkuvasti käytettynä. Minkäänlaista akuuttia myrkyllisyyttä D-vitamiinissa ei ole (eräskin lapsi joi yhdellä kertaa koko pullon D-vitamiinivalmistetta eikä saanut lainkaan myrkytysoireita).


D-vitamiinivaje on vakava asia terveyden kannalta

D-vitamiinia saadaan ihosta auringonvalon vaikutuksesta ja koska varsinkin Pohjois-Euroopassa syksyisin ja talvisin on liian vähän auringonpaistetta, ei ihminen saa riittävästi D-vitamiinia. Niinpä D-vitamiinia on saatava joko ravinnosta tai ravintolisistä. Mutta eurooppalainen D-vitamiinitutkimusta tehnyt työryhmä toteaa tutkimustuloksenaan, että myös aurinkoisissa Etelä-Euroopan valtioissa tarvitaan lisää D-vitamiinia ravintolisien muodossa, sillä etelä-eurooppamaisetkaan  eivät saa Auringosta tarpeeksi D-vitamiinia.

Skandinaviassa D-vitamiinin tarve on todettu olevan 100 mikrogrammaa vuorokaudessa. Suositeltava määrä D-vitamiinia seerumissa pitäisi olla yli 75 nmol/l. Mutta Suomen terveysviranomaiset ovat varauksellisia lisäravinteita kohtaan ja lisäksi he katsovat, että 50 nmol/l D-vitamiinipitoisuus seerumissa olisi tarpeeksi suuri. Viranomaiset pelkäävät tätä suurempien D-vitamiinipitoisuuksien olevan terveydelle haitallisia. Joidenkin lääkärien mukaan liian alhainen D-vitamiinin saantisuositus – sekä torjuva kanta lisäravinteisiin – maksavat yhteiskunnalle miljardeja euroja vuosittain.

Ja mistä tällaiset suuret vuosikustannukset sitten aiheutuvat? D-vitamiiniasiantuntijatyöryhmän puheenjohtaja, espanjalainen F. R. Pérez-López uskoo, että D-vitamiinipuutos saa aikaan etenkin vaihdevuodet ohittaneilla naisilla useiden sairauksien kulun pahentumista. Nämä vaihdevuodet ohittaneet naiset altistuvat luukadolle, luunmurtumille sekä kaatumisille kun lihaskoordinaatio häiriintyy. Tämä D-vitamiiniasiantuntijatyöryhmä arvioi, että  50-70% eurooppalaisista kärsii D-vitamiinin vajetta, myös aurinkoisissa valtioissa. Terveydenhuollon henkilöstön tulisi pian tiedostaa tämä asiantila ja herätä toimenpiteisiin. D-vitamiiniasiantuntijatyöryhmän suosituksen mukaan D-vitamiinivalmisteita tulisi etenkin terveiden vaihdevuosi-iän ohittaneiden naisten käyttää. Suosituksen tavoitteena on osteoporoosin (luukadon) ehkäiseminen, parempi lihaskunto sekä tasapaino.

D-vitamiiniasiantuntijatyöryhmä suosittelee, että Aurinkoa otettaisiin 15 minuuttia päivässä, sillä Aurinko on paras D-vitamiinin lähde. Jos ollaan sisällä tai jos ollaan ulkona vaatetettuna ei D-vitamiinia muodostu ihossa vaikka olisi aurinkoinen sää. Mutta on varottava liiallista auringonottamista, koska se kasvattaa vaaraa saada ihosyöpä ja lisäksi se vanhentaa ihoa. Tutkijoiden keskuudessa ei ole toistaiseksi konsensusta siitä, miten paljon veren seerumin D-vitamiinipitoisuuden pitäisi olla yli 75 nmol/l. Amerikkalainen endokrinologiyhdistys suosittaa D-vitamiinipitoisuudeksi 75-150 nmol/l. On havaittu, että iso osa naisista jää alle D-vitamiinipitoisuuden viitearvon, joten heidän tulisi ottaa ravintolisistä D-vitamiinia. Niille, jotka elävät aurinkoisissa maissa suositellaan alle 70-vuotiaille ihmisille 15 mikrogrammaa vuorokaudessa. Yli 70-vuotiaille suositus on 20 mikrogrammaa. Mutta pohjoisissa maissa eläville nämä pitoisuudet eivät ole riittävän suuria, arvioidaan työryhmän lausunnossa, vaan heidän tulisi ottaa sata mikrogrammaa vuorokaudessa D-vitamiinia.

D-vitamiinien saantisuosituksista puutostilan välttämiseksi

Myös eräät suomalaiset tutkijat kuten ravitsemus- ja antioksidanttihoidoista tunnetuksi tullut Erkki Anttila pitävät nykyisiä D-vitamiinin virallisia saantisuostituksia liian pieninä. Virallinen suositus on 7,5 mikrogrammaa, kun taas Anttilan mukaan määrä pitäisi olla seitsenkertainen! Jos D-vitamiinin saantisuositus seitsenkertaistettaisiin voitaisiin torjua useita vakavia sairauksia, kun nykyinen 7,5 mikrogrammaa torjuu ainoastaan riisitautia. E. Anttilan mukaan tähänastiset muutokset ylöspäin D-vitamiinin saantisuosituksissa eivät riitä ja tämä pätee Anttilan mielestä myös elintarvikkeiden vitaminointiin. Anttila valittelee sitä, että D-vitamiinia käytetään vieläkin niin varovaisesti, mikä johtuu terveysviranomaisten penseydestä ja jopa pelottelusta vitamiinilisiä kohtaan. Anttila sanoo, että tarkasti ottaen D-vitamiini on ominaisuuksiensa takia oikeastaan D-hormoni. D-vitamiini estää luukatoa eli osteoporoosia vaikuttaen myös kalsiumin imeytymiseen. D-vitamiini saattaa pienentää osteoporoottista murtumariskiä jopa tasapainoakin parantamalla: kaatumisia ei tule niin runsaasti jos elimistössä on tarpeeksi D-vitamiinia. Lisäksi D-vitamiini auttaa pitämään yllä vastustuskykyä sekä torjuu useita vaikeita autoimmuunisairauksia kuten reumatauteja, tyypin 1 diabetesta ja MS-tautia. Eikä siinäkään kyllin, vaan D-vitamiini ehkäisee useita syöpäsairauksiakin. Varsinkin rinta- ja paksusuolisyövän torjumisessa D-vitamiini on tärkeässä asemassa.

Eräissä tilanteissa D-vitamiinin tarpeeksi suuri saanti on hyvin tärkeää, kuten imettävät äidit, jotka tarvitsevat D-vitamiinia päivässä ainakin 3000 kansainvälistä yksikköä. Jos äidillä on alhainen taso D-vitamiinia, lapsen geenit ohjelmoituvat virheellisesti, minkä seurauksena aikuisella iällä jälkeläinen saattaa saada tavallista helpommin eräitä sairauksia. On havaittu, että alhainen D-vitamiinitaso voi haitata sikiön aivojen kehittymistä. Elinkaaren toisessakin päässä tarvitaan riittävästi D-vitamiinia: vanhuksilla D-vitamiinin aktiivimuodon eli prohormonin kehittyminen vähenee ikääntyessä. Myös sairauksia potiessa on hyvä ottaa enemmän D-vitamiinia.

D-vitamiini ja toksisuus (myrkyllisyys)

D-vitamiini on turvallinen, vaikka se onkin rasvaliukoinen vitamiini. Entinen toksisuuden yläraja on nykyään alaraja. Myrkyllisenä pitoisuutena D-vitamiinia pidetään 250 mikrogramman vuorokausiannosta. Tämäkin määrä on myrkyllinen vain jatkuvasti käytettynä. Minkäänlaista akuuttia myrkyllisyyttä D-vitamiinissa ei ole (eräskin lapsi joi yhdellä kertaa koko pullon D-vitamiinivalmistetta eikä saanut lainkaan myrkytysoireita).

{lang: 'fi'}